Lomapäivä Tuurissa

Tänään ajeltiin Tuuriin, ja siellä kului mukavasti koko päivä. Kahdesti on ajettu kaupan ohi, mutta sisälle mentiin nyt ensimmäistä kertaa. Tivolissa ei ollut mahdottomia jonoja, vaikka se aukenikin vasta eilen. Yllättäen tivoli ei ollutkaan se hittijuttu, vaan kyläkaupassa olevat pelikoneet, joita sai ilmaiseksi pelata. Neljävee viihtyi sen ajan lasten puuhapaikassa ja erityisesti pallomeressä. Kaupan puolelta tarttui mukaan Eemelille verkkapuku ja mulle (lapsille) Mario-peli.

Tytölle vaatetta Elloksen alesta

Minä kun en näistä kuvia enää löytänyt Elloksen sivuilta, niin lahjoin tytön muotinäytökseen, jotta vaatteet näyttäisi paremmalta, kuin jos lattialla kuvaisin. Hiukset ovat pörröiset kun tänään halusi jättää ne auki :) Nämä vaatteet ovat siis yhtä lukuun ottamatta kooltaan 134/140 ja tyttö on vielä hetken 4-vuotias, eli tulevia kesiä varten nämä tilasin. Yllättävän hyvältä näyttävät kyllä nytkin. 0on nämä itse valinnut, kuten ehkä väreistä voi päätellä :)

Mario-paita

Heräsin tänään aamulla viiden aikaan, ja kun uni ei enää tullut, niin piti tehdä Helmiinalle pitkähihainen paita jäljellä olevasta Mario-kankaasta. Klo 7.10 se oli valmis ja silloin muu perhe vielä nukkui. Tykkään kyllä tosi paljon tuosta oppimistani tavasta tehdä kaula-aukko resorilla. Kunhan kangaskauppaan menen, pitääkin ostaa lisää resoria, niin teen kaula-aukot sillä tästä lähtien järjestään.

Uudet paidat

Kälyni oli meillä pari päivää, ja koska maanantai-iltana sain saumurin lainaan, tietenkin kävimme kangaskaupassa ja ompelimme. 0pin vihdoin miten langansuunta katsotaan, kuinka raglan-hihat tehdään ja kuinka pääntie tehdään resorilla. Piponkin teko sujuu ja sen taidon opetin puolestani kälylle. Mutta vielä on hirmusti asioita mitä haluan oppia (seuraavana kaula-aukko ja hihat kuminauhalla), joten toivottavasti saan syksyn aikataulut sopimaan niin, että voin jatkaa käsityöryhmässä.

Kuvissa poseeraa meidän "Simeoni". Ylempi kuva grillausraissulta, kankaan valinnut kohtakuusivee serkkupoikka. Alemman kankaan valitsin itse koska arvelin Simeonin siitä pitävän ja oikeassa olin. Itse asiassa myös isoveljensä ilmoitti haluavan samanlaisen paidan :)

Marianne

Tänään sain paljon aikaiseksi, kiitos saumurin, jonka sain eilen lainaan. Tässä mariannevaatteet. Lisää kuvia laitan, kunhan saan kokonaisuuksia valmiiksi. Niin, tuo rypytys ei ole mun juttu sitten yhtään.

Pojan tekemä kello

Tällainen kello meillä tikittää lastenhuoneen seinällä. Isältään kädentaitonsa perinyt 11-vuotias poika teki sen koulussa.

Black or white - leikkipuistoon lähdössä

Vaatekokoisuus josta pidän kovasti - lukuun ottamatta noita Prisman viime kesän poistolaarista ostettuja kenkiä. Mutta niitä nyt käytetään, kun rahaa ei ole laitettavaksi sellaiseen, mitä on jo. Vaikka onkin kovin tummaa, niin tyttö näytttää mustavalkoisessa kukkahatussaan aivan tytöltä.

Idea Prismasta ostetusta mekosta

Löydettiin eilen Prismasta tytölle tällainen mekko. Yleensä en näin värikkäistä pidä, mutta tämä oli sekä minun että tytön makuun. Seuraavaan mekkoon, "mariannemekkoon", ajattelin varastaa tästä idean kuminauhoilla tehdyistä hihoista ja kaula-aukosta. Minun pitäisi saada anoppini vanha saumuri lainaan ensi viikolla, ja jos masiina on yhteistyöhaluinen voi ompelusten valmistumistahti kasvaa huimasti :)

Tyttöni mun

Eilen sain tämän frillamekon valmiiksi. Kivaa saada taas uusi taito eli tuo rypyttäminen. Tässä kyllä koin myös vastoinkäymisen, kun ompelin hihan väärinpäin, ja sitä sitten ohjaajan ystävällisellä avustuksella purettiin. Tästä mallista ajattelin tehdä tytölle vielä "mariannemekon" ja kummitytöille (4kpl) mekot. Kummipoikia meillä ei olekaan, mutta lasten serkuille (niille jotka eivät ole kummilapsia), teen pipot. Sen minkä rahassa säästää ajatuksessa ja vaivannäössä korvaa <3

Tunika nro 2

Tämä tunika on tehty samoilla kaavoilla kuin aiempikin, hihat ovat siis lyhyet. Kuvassa poseeraa ystäväni, joka suostui mannekiiniksi kun kokoan "osaamistani" yhteen.

Epäonnistunut frilla - onnistunut mekko :)

Violetti ei todellakaan enää kuulu suosikkiväreihini, mutta tämä kuvassa poseeraava mannekiini rakastaa sitä. Ja kun kerran otin tytön kangaskauppaan, niin en voinut peruuttaa lupaustani, että hän saa valita kankaan. Ehdotin kyllä viimeiseen asti muita värejä, mutta neiti ei muuttanut miieltään. 0hje oli tanskankielinen ja oikeastaanhan en enää tällaisiin perusjuttuihin tarvitse ohjetta tai neuvoja, mutta koska leikkasin kankaan ensimmäistä kertaa kotona (aikaa säästääkseni) kävimme ohjaajan kanssa tarkasti läpi miten mikäkin kaava asetetaan kankaalle ja mihin kohtaan taitteet tulevat. Ja niin vain hän (pukuompelija) neuvoi tuon helman väärin, joten frillasta tuli muisto vaan. Mutta onneksi tyttö on tyytyväinen tähänkin :) Minulla on enää yksi ompelukerta jäljellä ja olen jo käynyt ostamassa uudet kankaat ja leikannutkin ne, ja nyt ensi tiistaina valmistuvan mekon pitäisi olla ihan oikea frilla! :)

Ensimmäinen tunika itselle

Tänään sain valmiiksi tämän tunikan ja vaikka vielä viikko sitten aikomus oli tehdä tytölle samanlainen, päätinkin, että teen samoilla kaavoilla ainakin vielä yhden samanlaisen (tytöllä kun on vaatteita enemmän kuin minulla), tosin pitkillä hihoilla. Näillä väreillä tulisi myös ihana yöpuku, mutta koska haluan uskoa kesän olevan lämmin, teen sellaisen vasta syksyllä :)

Kevätenergiaa :)

Kevät saa mut joka vuosi heräämään. Eilen käytin monta tuntia kahden lastenhuoneen kaappien järjestelemiseen ja pienensin kahdeksan tyynyä. Virta jäi ilmeisesti päälle, koska nukahtaminen ei onnistunut ominavuin ja ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen valvoin yli puolen yön. Tänä aamuna jatkoin pienentämällä kahta tyynynpäällistä ja vaihdoin samalla sisään vähemmän muhkuraiset tyynyt. Sen lisäksi olin vielä ompeluryhmässä missä ensimmäistä kertaa aloitin tekemään jotain itselleni.

Mutta näihin tuotoksiin. Ensimmäisessä kuvassa on tytön mekko, jota hän käytti noin yksivuotiaana. Harmikseni olen kaikkein pienimmän juhlamekon myynyt, sillä vasta tämän mekon aikaan tajusin, että haluan säilyttää kaikki ainoan tyttöni juhlamekot.

Seuraavassa kuvassa on poikani kokoama mosaiikki tytön vesivärimaalauksista, jotka onnistuin pilaamaan kun yritin muokata niitä kehyksiin sopiviksi (kyllästyin kun sinitarrakiinnityksellä putoilivat seinältä). Tytölle hänen maalausten leikkely oli suuri suru ja sain pyytää monta kertaa anteeksi.

Viimeisissä kuvissa on maalaamani styrox-sydämet. Purin olohuoneen pöydältä kynttilät pois enkä ensin meinannut keksiä mitä laittaisin niiden tilalle. Tänään käsityöryhmässä sain idean, että värjään styrox-palloja sohvatyynyissä toistuvilla väreillä. Koska palloja ei löytynyt ostin sydämiä ja kivojahan niistäkin tuli.

Karhuvaatteet

Tein tytölle aiemmin hänen valitsemastaan karhukankaasta housut, joihin ei tuntunut mikään paita sopivan. Niinpä suuntasin uudestaan kangaskauppaan, ja ostin paitaan sopivat kankaat, joista eilen valmistui paita. Kangas ei ole loppunut kesken, kuten kuulemma ennen olisi luultu tällaisestä paidasta (kaksi eri tahoa ja kommentoinut näin). 0nneksi nykyään saa jo tehdä juuri sellaisia vaatteita kuin haluaa, toisin kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Pahoittelen huonoa kuvan laatua!

Pinkki haalari

0mpeluryhmä oli tauolla eikä omalla koneella pysty tekemään jousto-ommelta, joten blogissa on ollut hiljaista. Tämän tytön haalarin aloitin ennen joulua, muistaakseni tähän meni 4-5 ompelukertaa, joista kukin kerrallaan noin 1,5 h eli kovin nopea en ole. Toki saumurikin on temppuillut. Nyt odottelen tyttöä kotiin sillä olen aivan varma, että hän ihastuu haalariin.

Ahdistustuubi

Tätä tuubihuivia kutsun ahdistushuiviksi, sillä sitä on neulottu huonon olon piinatessa. Myös muutama muu on osallistunut huivin tekoon. Tuli todettua ettei neulominen ole mun juttu kun se on niin mahdottoman hidasta.

Väliverho eteisen ja keittiön välille

Olen jo pitkään halunnut saada väliverhon tähän eteisen ja keittiön väliseen rakoon. Ja nyt kun sain ompelukoneen, se tuli mahdolliseksi. 0len tehnyt tuosta (joulu)kankaasta myös sohvatyynyt ja halusin eteiseen samanlaista kangasta. Se ei ollutkaan ihan yksinkertaista, sillä kangas oli loppuunmyyty. 0nneksi yhdestä ktotikapungimme kolmesta liikkeestä tätä löytyi pieni pala, joka riittää tähän juuri ja juuri. Pidempänä ja leveämpänä olisi tietysti toiminut paremmin, mutta näillä mennään. Eivätpä vieraat näe enää heti sisään tullessa keittiön sotkuja.

Saikku!

Blogia ei ole tarkoitus lopettaa. Nyt vaan oma vointi vaatii sairaalahoitoa, joten ompelukone ei hetkeen surraa :(

Pikku Prinsessa :)

Pian neljä vuotta tässä asuttu, ja vihdoinkin tytön huone alkaa miellyttää silmään. ompelukoneen saatuani tajusin miten iso maailma kankaissa avautuikaan, kun vertaa valmiisiin lasten verhoihin. Eikä työkään ole kummoinen, sopii hyvin mun osaamistasolle :)

Tässä ensin huoneen yleisnäkymä. Vasemmalle jää Ikean 4 X 4 hylly, jossa pinkit ja valkoiset laatikot. Sänkypeiton esittelinkin jo aiemmin. Ihanan simppeli mutta silti sopivan ( mutta ei liian!) tyttömäinen

Nämä verhot tyttövalitsi itse Eurokankaan nettisivuilta. Kuosi näytti jo netissä hyvältä, mutta hieman haalealta. Itse tykkään näistä voimakkaammista väreistä enemmän.

Tyynyissäkään minulla ei mitään sananvaltaa, kun tyttö näki tämän "tähtikimallekankaan". Eikä siinä mitään, hyvin tuntuu toimivan. Mutta ei ihan heti, nyt osn sellainen olo, että pidän ompelusta hieman taukoa, kun budjetti alkaa näyttää nollaa :(

Tyynyjä, tyynyjä ja vielä kerran tyynyjä:)

Vielä muutama tyyny niin sitten meidän perheen tyynykiintiö on ainakin hetkeksi täynnä. Tämän "joulukuusikuosin" halusin ehdottomasti ostaa joulun jälkeen koska mielestäni se on ajaton. Kuva on otettu tytön huoneessa, vaikka tyynyt ovatkin olohuoneessa (minne ne eivät mieheni mielestä sovi, mutta siitä viisi:) )

Jos vain jaksan ajattelin huomenna aloitella tytön huoneessa tyyny- ja verhoprojektia. Tuntuu että ne vaikeimmat työt säästään maaliskuuhun kun pääsen taas ompeluryhmään.

Pieni taitelija

Liekö pukin kontista vai mistä neiti neljävee oli värejä löytänyt, mutta tällaisia hienoja maalauksia oli kollaasiksi asti (ja itse asiassa jäi ylikin). Kehyksiksi laitoimme ohuet kartongit ja kun niitä ei löytynyt neljää samanlaista päädyimme tällaiseen ratkaisuun. Mielestäni toimii ihan hyvin näinkin.

Tuunailua

Huomasin tänään, että seiskaveen paidan kyynärtaipeeseen oli ilmestynyt valtava reikä. Sanoin ensin vanhasta tottumuksesta, että paita roskiin, mutta sitten keksin, että voin lyhentää hihat ja saada pojalle uniikin meandin. Kovasti tuntuu paidastaan pitävän :)